Yhdistyksen perustaminen
Siilinjärven reservialiupseerit ry päätettiin perustaa 14.11.1956 Siilinjärven Manttaalikunnan talolla (ts. suojeluskuntatalo eli nykyinen Mantun koulurakennus). Perustamiskokouksessa perustajina oli kaksitoista siilinjärveläistä reservin aliupseeria. Kerhon toiminnan tarkoituksena oli ”edistää jäsenistön yhteistoimintaa kokousiltamien merkeissä sekä järjestää urheilu- ja maanpuolustustarkoituksellisia tapahtumia paikkakunnalla”. Yhteistoimintaa harjoitettiin myös paikkakunnan reserviupseerikerhon ja elinkeinoelämän kanssa hyvällä menestyksellä.
Sotien jälkeen reserviläistoiminta ei ollut yhteiskunnassamme suosittu harrastus. Tästä huolimatta juuri nämä, keskuudestamme jo monet poisnukkuneet sotaveteraanit, oivalsivat jo tuolloin jälleenrakentamisen aikoina vapaaehtoisen maanpuolustushengen rakentamisen tärkeyden tukalista oloista huolimatta.
Yhdistys tänään
Siilinjärven reservialiupseerit ry muutti nimensä Siilinjärven reserviläiset ry:ksi 14.3.2018.
Tänä päivänä yhdistyksessämme on noin 200 jäsentä. Kerhomme ei ole maamme suurimpia, mutta se on maakuntamme vanhimpia. Jäsenmäärämme on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa.
Yhdistyksemme tehtävänä on koota yhteen vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneita kansalaisia sekä reserviläisiä ikään, sotilasarvoon tai sukupuolen katsomatta.
Toiminta-ajatus kiteytyy yhdistyssääntöjen 2§:ssä;
”Yhdistyksen tehtävänä on: toimia jäsentensä yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien; kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen yhdistyksen toiminta-alueella; ylläpitää ja kehittää paikallista vapaaehtoista maanpuolustuskoulutustoimintaa”.
Siilinjärveläiset talvi- ja jatkosodassa
Ote perinnehistoriastamme:
”Pääosa siilinjärveläisistä kertausharjoituksiin kutsutuista kokoontui Toivalan Ingmanin käsityökoululle, jossa miehistä muodostettiin 3. kiväärikomppania, joka kuului JR 38. alaisuuteen. JR 38 kuului eversti Hannu Hannukselan komentamaan 13. Divisioonaan. Siilinjärveläisten ensimmäiseksi komppanian päälliköksi tuli luutnantti Johannes Tereska. Hänen johdollaan miehet marssivat Kuopioon josta tie kulki Laatokan koillispuolelle. Talvisodan sytyttyä miehet olivat Syskyjärvellä. Komppania sai tulikasteen 7.12.1939 Uomaalla raskain seuraamuksin. Tässä taistelussa kaatui 16 miestä mukaan lukien komppanian päällikkö joka taisteli loppuun saakka osumastaan huolimatta polviasennossa tulittaen pistoolillaan vihollista kunnes vaipui maahan. Syskyjärveltä komppania perääntyi Jänismäkeen ja Nietjärvelle päättyen lopulta Pitkärannan kuuluisan Lemetin motin takapuolelle. Sodan alun viivytysvaiheen JR 38 pysyi suurin piirtein yhtenäisenä, mutta armeijakunnan alkaessa valmistella alueensa eteläosassa toista laajempaa vastahyökkäystään (joka alkoi 17.12.1939) koko armeijakunnan alueella aiemmat rykmenttiorganisaatiot korvattiin hyvin vaihtelevilla kokoonpanoilla.
JR 38:n suorana ”perillisenä” voinee pitää; Ryhmä Jousimies, koska mainitun ryhmän komentajaksi määrättiin jääkärieversti Hannes Olkkonen. Lisäksi ryhmän esikuntana toimi E/JR 38 ja Esik.K/JR 38 toimi esikunta-komppaniana. Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan taistelut taukosivat 12.3.1940 tehdyn Moskovan rauhansopimuksen perusteella seuraavana päivänä 13.3.1940 klo 11.00. Rykmentti vetäytyi koko muun IV Armeijakunnan mukana uudelle valtakunnanrajalle tehdyn rauhansopimuksen mukaisesti 15.3.1940 klo 10.00 ja 25.3.1940 klo 20.00 välisenä aikana. Rauhansopimuksessa vetäytymismatkaksi oli määritelty vähintään 7 kilometriä vuorokaudessa. Joukkojen kotiuttamista ei aloitettu vielä tämänkään jälkeen vaan asteittain siten, että ensin lomautettiin mm. maatalousväestöä lähestyvien kevättöiden vuoksi. Aluksi ei myöskään puhuttu kotiuttamisesta vaan lomauttamisesta, jotta miehien nopea uudelleen kutsuminen palvelukseen olisi ollut mahdollista. Lomauttamiset alkoivat vanhimmista ikäluokista 15.4.1940 ja päättyivät pääosin kesäkuun puoleenväliin mennessä.
Jatkosodassa suuri osa siilinjärveläisistä taisteli 7. Divisioonan (ns. Kalpa-divisioona) riveissä niin ikään Laatokka-Karjalan ja Syvärin maisemissa. Enin osa siilinjärven miehistöstä oli sijoitettu 261 ItKKK sekä JR 9 ja JR 30:een. Perustamisen jälkeen 7. divisioonan yksiköt muodostuivat pääpiirteittäin seuraavasti:
• Jalkaväkirykmentti 9 (JR 9)
• Jalkaväkirykmentti 30 (JR 30)
• Jalkaväkirykmentti 51 (JR 51)
• Kevyt osasto 15 (KevOs 15)
• Kenttätykistörykmentti 2 (KTR 2)
• Raskas Patteristo 28 (RaskPsto 28)
• Pioneeripataljoona 35 (PionP 35)
• Viestipataljoona 26 (VP 26)
• 261. ilmatorjuntakonekiväärikomppania (261. ItKKK)
7. divisioona pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaisesti, joka suurelta osin onnistui. Puolustusvoimien materiaalin vähäisyydestä johtuen kaikkien tarvikkeiden osalta määrävahvuuksia ei kuitenkaan saavutettu. Päämajan saamien määräaikaisilmoitusten mukaan 7. divisioonan kokonaistappiot kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina olivat sodan aikana yhteensä 12 384 miestä, joka oli toiseksi suurin tappiomäärä koko sodan aikana.”
Osalähdetieto: Hiekanpölläkkää, 1995 Siilinjärven kunta, ISBN 951-96624-1-3
sekä joukko-osastot Puolustusvoimat
Näiden raskaiden taisteluvuosien aikana siilinjärveläisten sodassa kaatuneiden määrä kohosi 167 vainajaan ennen rauhantuloa. Sankarivainajat on haudattu Siilinjärven ev. luterilaisen kirkon viereen sankarihautausmaalle. Lisäksi sankarivainajat ovat esillä Pro-Patrian muistolaatoissa Siilinjärven Ahmon koulun pääaulan seinällä. Yksi Siilinjärven Reservialiupseereiden jäsen; Erkki Oinonen (22.9.1915 – 7.11.2005) nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi, no 147. Myös hänen jälkeläisensä ovat jatkaneet näihin päiviin saakka ansiokasta reserviläistyötä paikallisissa reserviläisyhdistyksissä.
Yhdistyksemme vastaanottaa mielellään siilinjärveläisten veteraanien ja reserviläisten kertomuskirjeitä, valokuvia yms. maanpuolustukseen liittyvää aineistoa menneiltä ajoilta. Mikäli riittävä määrä aineistoa saataisiin niin muistot voitaisiin painaa kirjajulkaisuksi saakka.
Puheenjohtajat ja sihteerit
VUOSI, PUHEENJOHTAJA, SIHTEERI
1956, Pekka Mykkänen, Martti Petelius
1957-60 Pekka Mykkänen, Martti Petelius
1961 Pekka Mykkänen, Aatos Aapo
1962-63 Pekka Mykkänen, Martti Koskinen
1964-65 Aulis Sinkkonen, Sauli Keltanen
1966-70 Aulis Sinkkonen, Erkki Lukin
1971-80 Aulis Sinkkonen, Risto Asikainen
1981 Heikki Vormisto, Risto Asikainen
1982-83 Heikki Vormisto, Seppo Hujanen
1984 Mauri Furu, Seppo Hujanen
1985-86 Seppo Roivainen, Seppo Hujanen
1987 Lauri Oinonen, Paavo Tikkanen
1988-91 Lauri Oinonen, Juha Piiroinen
1992-95 Lauri Oinonen, Markku Karhunen
1996 Lauri Oinonen, Risto Asikainen
1997 Lauri Oinonen, Seppo Mykkänen
1998 Lauri Oinonen, Petri Räsänen
1999 Lauri Oinonen, Ei sihteeriä
2000 Lauri Oinonen, Petri Räsänen
2001 Lauri Oinonen, Seppo Roivainen
2002 Lauri Oinonen, Heikki Savolainen
2003-2009 Ei henkilövalintoja
2010-17 V-P Tiilikainen, V-P Tiilikainen
2018-2019 Sami Remes, V-P Tiilikainen
2020-> Sami Remes, Tuomas Vainikainen
Yht: 8 / 16 hlö:ä
Kunniapuheenjohtajana: Lauri Oinonen
Kunniajäsen: Lauri Akkila (=perustajajäsen)